JOO VAI EI: PIKAMUOTIA KIRPPIKSELTÄ

FOCUS ON FASHION | Yleinen

Mä olen koko syksyn kuolannut ruututakkitrendin perään ja haaveillut omasta ruudullisesta paitatakista. Toistaiseksi olen bongannut näitä kyseisiä takkeja vain epäeettisesti toimivien brändien valikoimista tai niitä samoja epäeettisiä takkeja kirpputoreilta. Mistä tulikin mieleeni tämän postauksen aihe: pikamuodin ostaminen kirppikseltä.

Nykyisin aika moni tuntuu ajattelevan, että pikamuodin ostaminen kirpputorilta on yhtä tuomittavaa kuin pikamuodin ostaminen suoraan kaupasta. Toimimalla näin, tuet välillisesti pikamuodin olemassaoloa ja rahoitat jonkun toisen pikamuotishoppailua. Itse en ajattele aivan täysin samoin, vaikka näen asiassa joitakin ristiriitaisuuksia. Mulle pikamuoti on mustaa, kirppishoppailu valkoista ja pikamuoti kirppiksellä harmaata aluetta. Ei paras valinta, mutta parempi kuin entiset tapani. Jos haluaisin olla 100 prosenttisen synnitön, omistaisin hyvin pienen määrän tarpeellisia vaatteita, enkä ilmaisi itseäni pukeutumisen kautta tai välittäisi tyylillisistä seikoista.

Loppujen lopuksi aika harva brändi loistaa vastuullisuusasioissa ja mutuilisin, että valtaosa kirpputorien valikoimasta koostuu vaatteista, joiden alkuperä ei ole täysin eettinen. Vintagevaatteita voi käyttää hyvillä mielin, mutta aika moni hintavampikin brändi valmistaa tuotteitaan ympäristöstä tai ihmisoikeuksista piittaamatta. Liian usein epäeettisten vaatevalmistajien joukkoon niputetaan vain ne perinteiset H&M:t ja Zarat. Kannattaa katsoa esimerkiksi Eetti ry:n raportti suomalaisten brändien vastullisuudesta – monella kotimaisellakin toimijalla olisi rutkasti parantamisen varaa. Toki maailmanlaajuisesti toimivat jättiyhtiöt turmelevat maapalloa enemmän kuin pienemmät tekijät, mutta jos hiuksia lähdetään halkomaan, niin ei sitä eettisyyttä takaa yrityksen pienempi koko, kotimaisuus tai korkeampi hinta.

Omalla kohdallani olen järkeillyt asian niin, että panokseni on riittävä, kunhan suosin ensisijaisesti käytettyä ja kierrätettyä. Olen viimeksi ostanut vaatteen suoraan kaupasta huhtikuussa 2019. Tämän jälkeen mun vaatekaappi on päivittynyt vain second hand -löydöillä tai muutamilla vastuullisten brändien pr-sampeilla (Voglia, Cardon Collection, Very Nice). Ainiin ja Weecosin välityksellä olen ostanut alusvaatteita. Voisin hyvillä mielin ostaa enemmänkin vaatteita esimerkiksi Weecosin kautta, mutta jostain syystä kirppishaukkailu on vienyt mennessään. 

Toisaalta olen miettinyt sitäkin, että olenko kävelevä pikamuodin mainostaulu, jos hankin kirpputorilta pikamuotia huutavan takin. Tätä voisi verrata siihen, etten käytä lainkaan tekoturkisvaatteita tai asusteita, sillä koen ruokkivani turkistrendin olemassaoloa sellaisiin pukeutumalla. Samaa voisi tavallaan ajatella myös pikamuotivaatteista – tai ainakin niistä, jotka ovat helposti tunnistettavissa tietylle brändille kuuluviksi. 

Huomaan, että musta on tullut aikamoinen kireilijä näissä vaateasioissa ja se on kai ihan hyvä juttu. 

Mitä mieltä te ootte pikamuodin ostamisesta kirpputorilta?

 


Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina | 1 vastaus

HEIPPA BLOGI

FOCUS ON FASHION | Yleinen

En oo käynyt täällä niin pitkään aikaan vilkuilemassa edes saapuneita kommentteja, että oli jo vaikeuksia muistella omia WordPress-tunnareita. Mulla oli äärettömän kiireinen loppukevät, joka piti sisällään opiskelua, päivätöitä sekä kevytyrittäjyyttä. Ja näitä kaikkia ihan sata lasissa. Blogille ei siinä vilskeessä oikein enää riittänyt aikaa, mutta täällä ollaan taas! Mulla alkoi viime torstaina kesäloma, joten tässä ajassa ajattelin laittaa kaikki hunningolle jääneet elämän osa-alueet taas kuntoon. Voisin aloittaa sen projektin tekemällä kunnon bucketlistin kesälle.

Kesällä 2020 aion..

..saada silmäni taas tuikkimaan. Uusimassa podcast-jaksossamme juteltiin sieluni sammumisesta ja sen aion kyllä löytää takaisin.

..ostaa mahdollisimman paljon marjoja ja kasviksia torilta. Uusin pakkomielteeni on voissa paistetut porkkanat, jotka on kyllä ihan liian vähälle arvostukselle jäänyt herkku!

..saada kuivaksi nuupahtaneen ihoni kosteustasapainon kuntoon (aika hyvin oon siinä jo onnistunut)

..ottaa sykähdyttäviä kesäkuvia, jotka lämmittävät mieltä vielä talvipakkasillakin

..harrastaa yllin kyllin kotimaanmatkailua. Olisi kiva käydä esimerkiksi Itä-Suomessa, jossa en ole liiemmin reissannut.

..kierrellä piilossa lymyileviä maakuntakirppiksiä ja löytää ihania mummohameita sekä kukkamekkoja

..kuikuilla asuntomarkkinoita oman pihan toivossa. Haluaisin löytää kivan rivitalokolmion hyvien kulkuyhteyksien varrelta.

..laiskotella ja pötkötellä varastoon oikein huolella

..tehdä ihan pikkiriikkisen kesäopintoja, jottei työn ja opiskelun yhdistäminen syksyllä olisi ihan niin rankkaa kuin tänä keväänä

..syödä mahdollisimman usein ulkona. Piknikkejä ja brunsseja viltin päällä sekä ravintolalounaita terasseilla.

..nuuhkia ihanan tuoksuista meri-ilmaa ja polskia lämpimissä järvivesissä. 


Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina | 2 vastausta

VAPAA PARANTUMAAN?

FOCUS ON FASHION | Yleinen

kuva: moodphoto

Kirjoitin taannoin eräälle folkloristiikan kurssille esseetä Maria Nordinista ja Antti Heikkilästä vernakulaareina auktoriteetteina, ja sitä kautta tuli perehdyttyä näihin henkilöhahmoihin varsin perusteellisesti. Ajattelin jakaa tuon esseen pohjalta syntyneitä ajatuksiani vähän teidänkin kanssa, sillä aihe on ajankohtainen ja tärkeä.

Oma sairaushistoriani on pitkä kuin taivas. Top kolmoseen laittaisin lapsuusiän epilepsian, leukaluun kasvaimet ja teini-iästä saakka jatkuneen pyörtyilytaipumuksen. Viimeksi mainitulle ei ole löytynyt mitään syytä, vaikka lääkärikäyntejä ja kalliita tutkimuksia on taustalla runsaasti. Viikon päästä olen jälleen menossa saman aiheen tiimoilta vastaanotolle.

Olisin mielestäni melko potentiaalinen asiakas Maria Nordinin Free to heal -verkkokurssille. Äänitän Kuuhullut -nimistä podcastia, uskon sielujen kiertoon, karmaan ja vaikka mihin ”humpuukiin”. Lisäksi minulla on tämä ”mystinen sairaus” eli taipumus huimaukseen ja pyörtyilyyn. Voin rehellisesti sanoa, että perehdyttyäni Nordinin asiakaspalautteisiin, mielessä kävi myös hänen kurssinsa kokeilu (Nordin on siis kehittänyt menetelmän, joka perustuu hänen mukaansa mm. aivojen plastisuuden hyödyntämiseen ja mikrobiomin muokkaamiseen). Tuloksettomissa tutkimuksissa ravaaminen on rasittavaa, eikä mieltäni varsinaisesti piristänyt erään lääkärin rasituskokeen jälkeinen kommentti siitä, että vikaa minulla on vain korvien välissä (kyllä, juuri näillä sanoin).

Uskon silti vahvasti myös lääketieteeseen. Professori Juhani Knuutilla on hyviä pointteja tässä kirjoituksessa. Tukes ei myöskään jakele uhkasakkoja huvin ja viihteen vuoksi, vaan syystä (lue lisää: Jättimäinen uhkasakko rajoittamaan bloggari Maria Nordinin aivokurssin markkinointia – lievin mahdollinen keino, Tukes perustelee). On vaarallista, että vernakulaarin auktoriteetin aseman saavuttaneet tahot viestivät varomattomasti näkemyksistään. Kaikki kuulijat eivät valitettavasti osaa tarkastella saamaansa informaatiota siinä valossa, jossa se pitäisi tehdä.

Osa jäi mahdollisesti miettimään, mitä ihmettä tarkoitetaan vernakulaarilla auktoriteetilla. Vernakulaari auktoriteetti on taho, jolla on itse opittua kokemusta, tietoa tai taitoa sekä vaikutusvaltaa ja arvostusta. Vernakulaari auktoriteetti on usein nimenomaan yksittäinen henkilö, joka on saavuttanut kansanomaista uskottavuutta. Eli vloggaajat, bloggaajat, julkkikset ja muut tyypit, joilla on paljon seuraajia ja nyökyttelijöitä puheenvuoroilleen.

Nordinin kurssin markkinoinnissa ja nettisivuilla annetaan ymmärtää, että kurssin avulla pääsee eroon vakavistakin sairauksista. Marianordin.freetoheal -instagram-tilillä on tällä hetkellä 21,6 tuhatta seuraajaa ja päivityksissään hän kertoo mm. verkkokurssinsa avulla saavutetuista tuloksista. Päivitysten alta löytyy usein kommentteja, joissa kiitellään vuolaasti kurssista ja sen lunastamista lupauksista. Seuraajakunnasta löytyy myös paljon julkisuudesta tuttuja hahmoja, jotka osoittavat tukeaan kuvista tykkäilemällä. Lisäksi Nordinin kurssi on saanut ihailua monen suositun sosiaalisen median vaikuttajan kanavissa, mikä on omiaan vahvistamaan Maria Nordinin asemaa vernakulaarisena auktoriteettina ja vakavasti otettavana opastajana.

En missään nimessä täysin tuomitse Nordinin kurssin tapaa hoitaa itseään – varsinkaan, kun en ole itse edes kokeillut. On hienoa, että omasta hyvinvoinnista pidetään huolta ja apua osataan etsiä muitakin kuin perinteisiä reittejä pitkin. Jos joku on saanut positiivisia kokemuksia Free to heal -kurssin menetelmistä, on se tietenkin mahtavaa. Olen silti ihan äärimmäisen huolissani siitä kulttimaisesta piirteestä, joka kurssin ympärille on muodostunut sekä siitä, että sairauksien hoidosta ja synnystä levitetään virheellistä tietoa. Esimerkiksi endometrioosin ei katsota nykytiedon valossa johtuvan tunnetasolla käsittelemättä jätetyistä asioista, kuten Nordin eilisessä Instagram-päivityksessään väittää.


Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina | 6 vastausta