En odottanut tältä syksyltä mitään erityistä, enkä ainakaan kiirettä. Yksikään syyskuinen päivä ei kuitenkaan ole päässyt lipumaan ohitse ilman uusia kalenterimerkintöjä ja armotonta stressiä. Eniten häslinkiä elämään on tuonut asunnon osto ja siihen kytkeytyvät pankkiasioinnit (sekä ostajan että myyjän pankit sijaitsivat ihan väärissä kaupungeissa). Nyt on kuitenkin kaunis keskustakaksio minun omani ja enää täytyy odotella hallintaoikeuden siirtymistä itselleni. Ujosti vähän haaveilen pienestä remppailusta ja ainakin makkarin oviaukkoon on saatava pariovet (osaako joku vinkata jo nyt, että mistä kannattaa lähteä etsimään?). Ajattelin uuden kodin myötä alkaa kirjoitella blogiin enemmän myös sisustusjuttuja – niitä on monesti toivottu lisää!
Tässä uuden kodin löytämisen ohella olen myös löytänyt kivoja yhteistyökuvioita syksyksi ja muutamista jutuista olenkin aika innoissani, vaikka se tarkoittaa sitä, ettei ehdi ihan niin paljon lepäilemään kuin on etukäteen haaveillut. Näinä hetkinä lohdutan itseäni kuolemattomilla lausahduksilla, kuten vierivä kivi ei sammaloidu ja levätä ehtii haudassakin. Ei vaan, ilman unta ei tule mun elämästäni mitään ja se onkin sellainen asia, jonka saannista pidän väkisinkin kiinni. Tämän hetken rytmi tuntuu olevan kasilta nukkumaan ja kuudelta ylös.
Mitä hektisempi elämänrytmi on meneillään, sen enemmän tunnun janoavan hiilareita ja kunnon mättöpastaa. Tämä syksyinen superhelppo ja superherkullinen lempparipastani koostuu seuraavista ainesosista:
1/4 punakaalia suikaloituna
puolikas kesäkurpitsa siivuttuna ohueksi
1 valkosipulinkynsi silputtuna
spagettia
pestoa
suolaa
fetajuustoa
oliiviöljyä tai voita paistamiseen
Pasta kiehumaan ja kasvikset pannulle muhimaan. Lopuksi kaikki ainekset sekaisin ja fetajuustoa päälle – nam!