MITÄ LUPASIN VUODELLE 2019?

FOCUS ON FASHION | Yleinen

En ole uudenvuodenlupausten suurin fani, mutta silloin tällöin teen niitä itsekin. Tuntuu, että ihmisen elämänhallinta on hukassa, jos pitää aina vuodenvaihteessa luvata itselleen kuut ja taivaat tai alkaa totaalikieltäytyjäksi. Paljon hedelmällisempää olisi opettaa itselleen, mitä tarkoittaa kohtuus. Toki, jos oikeasti on pahoja ongelmia sokerin tai alkoholin kanssa, niin parempi jättää kokonaan käyttämättä. Omalla kohdallani kuitenkin uskon, että satunnainen sallittu herkuttelu antaa enemmän tuloksia kuin mikään lakko. Jos siis pyrkisin herkuista eroon – sitä en tänä(kään) vuonna kuitenkaan tee!

Tänä vuonna päätin luvata itselleni jotakin, jota olin harjoitellut jo koko edellisvuoden loppupuoliskon.

Lupasin, että vuonna 2019 yritän mahdollisuuksien mukaan välttää uuden ostamista. Jos jotakin tarvitsen, pyrin hankkimaan sen ensisijaisesti kirpparilta tai kierrätettynä. En lupaa, etten osta enää ikinä mistään mitään, mutta lupaan punnita tarkemmin, mitä todella tarvitsen. Tämä on mielestäni asia, jossa mun tulee tänä vuonna tsempata. Ja tulkinnanvaraistahan on, että mitä sitä ihminen oikeasti tarvitsee. Voisin kai elää parilla vaatekerralla vuoden ympäri tai heittäytyä kunnolla Pentti Linkolaksi, mutta tässäkin asiassa ehkä joku sellainen kohtuus ja järki olisi omalla kohdallani toimivampi ratkaisu. En kuitenkaan yleiseltä habitukseltani muistuta Penttiä kovinkaan paljoa, eikä tämän uudenvuodenlupauksen ole tarkoitus vaikuttaa varsinaiseen tyyliini millään tapaa.

Lupaukseni kohdistuu aika pitkälle vaatteiden hankkimiseen, sillä muilta osin kulutustottumuksissani ei liene yhtä paljon moitittavaa. Jo etukäteen uumoilen, että tämä lopputalvi sujuu mallikkaasti, mutta kesän kynnyksellä saattaa kukkamekot aiheuttaa taas ylimääräisiä sydämen tykytyksiä. Voisin sopia itseni kanssa, että aina kun ostan uutta (tarpeettomaksi luokiteltavaa), luovun myös jostakin vanhasta.

Mutta miten meni tammikuu?

Tammikuussa en ostanut mitään muuta uutta kuin viisivuotiskalenterin sekä muistivihon. Shoppailtua tuli kuitenkin kirpputoreilla. Löysin kirppiksiltä mm. kivoja sisustusjuttuja, pienen pöydän, kahdet kesäkengät sekä pitkän vintage-toppatakin. Nostan itselleni hattua, jos sama meno jatkuu vielä helmikuussakin.

On ollut ilo huomata, kuinka omat kulutustottumukset ovat kehittyneet parempaan suuntaan. Aloittaessani blogini vuonna 2007 shoppailuni oli aivan holtitonta ja vaatteiisin paloikin rahaa useita satasia kuukaudessa. Tuolloin oli myös tapana raportoida blogiin aivan jokainen uusi hankinta lakkapullosta sormikkaisiin. Ihan kiva, että meininki on yleisestikin muuttunut tuosta kulutushysterian kyllästämästä aikakaudesta edes jonkin verran parempaan suuntaan – ainakaan sairaalloinen kuluttaminen ei ole enää millään tapaa in.


Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , | 1 vastaus

LEIPÄLOVE

FOCUS ON FASHION | Yleinen

Mun somepäivittely on vähän vahingossa siirtynyt enenevissä määrin Instagramin puolelle (@sallajokin), mutta ajattelin tuoda jotakin myös sieltä päästä tänne. Kerroin eilen storiesin puolella, kuinka vetäisin paistopisteestä ostetun mehevän, lämpöisen ja tuoreen jättiläisleivän kerralla kurkusta alas. Tai ei oikeastaan kerralla, sillä hain keittiöstä aina pikku palan, jonka jälkeen ”vähän vielä” ja yhtäkkiä jäljellä oli enää tyhjä paperipussi. Oli aivan sairaan hyvää. Kuten leipä aina. Rakkauteni leipää kohtaan on aivan suunnaton ja siksi päädyin kyselemään myös seuraajieni suosikkileipiä. Vastauksia tuli lähes sata kappaletta (ehkä tässä syy, miksi somepäivittely on siirtynyt muualle – blogeihin ei enää kommentoida samoin kuin ennen) ja tässä kootut lempparit:

♥ Fazerin Cashew-karpalo-ciabatta 

♥ Oululaisen Jälkiuunileipä

♥ Rostenin Crusta

♥ Rezén leipomon maalaisleipä

♥ Lidlin kaurasydänleipä 

♥ Leivon Leipomon Chia-leipä

♥ Fazerin Aurajuustopatonki

♥ Lidlin Moniviljasämpylä

♥ Lidlin Jalkapallosämpylä

♥ Vaasan Ruispalat Ohut Herkku

Nää mielessä seuraavan kerran leipäostoksille! Oma kaikkien aikojen suosikkini on tosiaan tuo Fazerin karpalo-cashew-ciabatta, jota tuntui todella moni muukin hehkuttavan (ja nyt on myyntipisteet selvillä ihan ympäri Suomen). Vaikka nuo Lidlin kaurasydänleivät ovat nekin ihan uskomattoman herkullisia munkin mielestä! Himoni heräsivät myös kuullessani, että Turun joulumarkkinoilta saa jotakin erityisen hyvää karpalo-hasselpähkinäleipää. Joku kertoi myös, että lähikaupassaan myytiin vuosia sitten sipulileipää, joka vei kielen mennessään. En ole tainnut ikinä maistaa sipulileipää ja aloinkin jo googlailla kiinnostuneena reseptejä.

Viime aikoina on vähän huolettanut leivän tulevaisuus, mutta tämä kollektiivinen leipäfanitus osoitti, että viljatuotteet voivat Suomessa hyvin ja niillä herkutellaan yhä.

Löytyikö listalta sunkin henkilökohtainen suosikkisi vai pitäisikö sinne vielä lisätä joku kova nimi?


Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , | 7 vastausta

SUOSIKKIARVINTOLANI PORISSA

FOCUS ON FASHION | Yleinen

Minulla ja Porilla oli alkuun vähän vaikeuksia löytää yhteinen sävel, mutta nykyään meillä menee jo paremmin – omat lempiravintolanikin olen löytänyt. Jaan nuo kolme kovinta nyt teidänkin kanssanne, jos vaikka satutte joskus täällä päin piipahtamaan (kaikki lähelläkään asuvat ovat varmasti jo kokeilleet mun suosikkejani). Merkkaa kirjanmerkkeihin, mikäli arvelet olevasi esimerkiksi heinäkuisten jazzien jäljiltä nälissäsi!

THE MERRY MONK

The Merry Monk sijaitsee vajaan puolen tunnin ajomatkan päässä keskustasta, mutta on ehdottomasti tuon matkan arvoinen! Tämä Reposaaren helmi tarjoilee mahdollisimman tuoretta lähiruokaa gastropub-hengessä, ja on oma henkilökohtainen suosikkini kaikista lähimaillakaan sijaitsevista ruokapaikoista. Täällä olen syönyt ihan uskomattoman hyvän fish & chips -annoksen, herkullista leipäjuustosaalaattia sekä tolkuttoman mehevän härkäpapuburgerin. Maukkaat ranskikset, letkeä tunnelma ja viihtyisä miljöö! Myös kesäiltaisin kiva istuskelupaikka.

The Merry Monk / Satamapuisto 1, Pori

TORGET

Ehdin jankuttaa kyllästymiseen saakka siitä, että Porista ei saa kunnon pizzaa. Täällä asuvat luulevat, että ruoka nimeltä pizza on jokin säilykenanaksella tärvelty yöllinen lätty. Onneksi asiat ovat korjaantuneet paremmalle tolalle ja nykyään myös Porista saa varsin varteenotettavaa artesaanipizzaa. Luojan kiitos. Aiemmin fine dining -ravintolana tunnettu Torget otti ja repäisi muuntaen paikkansa pizzeriaksi, mistä minä henkilökohtaisesti olen hyvin kiitollinen. Arvosana 6/5.

Ravintola Torget / Eteläkauppatori 2 (sisäpiha), Pori

YAK & YETI

Olen jo vuosia ollut intialaisen ja nepalilaisen ruuan ylin ystävä. Helsingissä asuessani harmittelin, ettei mistään löydy mitään Turun Delhi Darbarin veroista intialaista. No, ei löydy täältäkään, mutta eräs superhyvät pisteet saava nepalilainen kuitenkin! Suosikkiannokseni Yak & Yetin tarjonnasta on Paneer Tikka Masala, jota itseasiassa aion tilata kotiini juuri nyt.

Yak & Yeti / Yrjönkatu 7, Pori

Huh, tulipa nälkä!


Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , | Vastaa