Koko kesä on ollut niin uskomaton, etten ehkä pysty luopumaan tästä kaikesta. Valosta, lämmöstä, tuoksuista ja tunnelmasta. Enkä varsinkaan vapaudesta. Kesälomani on ollut niin pitkä, että ajatus rutiineista ja normaalin ihmisen päivärytmistä tuntuu täysin vieraalta. Miten mahtavaa onkaan ollut herätä milloin huvittaa ja nukahtaa milloin huvittaa – välillä ei ole huvittanut nukkua ollenkaan. Spontaanit ideat, aamun saakka venähtäneet illat ja vatsanpohjassa tuntuvat naurukohtaukset – niistä on tämä kesä tehty. Onneksi kesää on vielä ainakin reilu kuukausi jäljellä ja lomaakin tiukat kaksi viikkoa. Täytyy ottaa ilo irti jokaisesta päivästä, tunnista ja minuutista! Aion olla lomani loputtua niin rätti, poikki ja väsynyt, etten voi kuin antautua ja ottaa uuden päivärytmini huojentuneena vastaan. Vaikka tällä hetkellä huitelenkin täällä jossain onneni kukkuloilla, niin onhan tämä hc-kesälomailu myös melko kuluttavaa puuhaa. Univelkojakin on kertynyt sellainen pinkka, ettei tätäkään loputtomiin jaksaisi! Ehkä on jopa ihan kiva, että vuodenaikoja on neljä ja kesälomia vain yksi ainoa. Silti on selvää, että edeltäneet kaksi kuukautta ovat sijoittuneet elämäni parhaimmat ajat -rankingissä poikkeuksellisen korkealle! ♥