ENHÄN OO VIELÄ NÄHNYT MITÄÄN

FOCUS ON FASHION | Yleinen

Pötköttelen Clarionin sängyllä ja mietin, miten ihanaa onkaan pitkästä aikaa herätä täältä – Helsingistä. Eilen suunnatessani kotiin Antti Tuiskun keikalta (tai keikan jatkoilta) meinasin painella suoraan Lauttasaareen yhtään sen enempää ajattelematta, kunnes tajusin, että enhän mä enää asu täällä. Mulla oli syksyllä niin pitkään koti kahdessa kaupungissa, että se on tainnut jäädä vähän päälle. Täytyy sanoa, että olisipa edelleen, sillä Helsinki tuntuu tällä hetkellä monta kertaa enemmän kodilta kuin Pori.

Kun loppuvuodesta muutin Poriin, kaupunki oli aivan vieras itselleni ja on sitä vähän edelleen. En vieläkään löydä työpaikaltani salille ilman navia, enkä ymmärrä puoliakaan ihmisten puheista (porilaisilla on todella omituisia sanoja, masaliisa = mokkapalat, aamusti = aamulla). En ole koskaan aiemmin asunut kaupungissa, jonka kolkat ja kadunkulmat eivät ole minulle entuudestaan tuttuja. Turku ja Helsinki olivat molemmat perinpohjaisesti koluttuja ennen muuttoani, mutta Porista mulla oli vain muutama hämärä muisto.

Lätsä – Carlings, Housut – H&M, Kengät ja Pusero – Asos, Laukku – 2ndhand, Kassi – Marimekko

En oikeastaan osaa enää yhtään sanoa minne kuulun. Turku tuntuu rakastettavalta, tänään Helsinki kodilta ja Pori hassulta paikalta, jonne sattuma (paitsi ettei sattumaa ole) kuljetti. Vanhempani ovat huolissaan, etten löydä paikkaani, mutta itse mietin, että miten voisinkaan löytää, kun en vielä ole kokeillut läheskään kaikkea. Ja olen sentään pysytellyt turvallisesti vain Suomen rajojen sisäpuolella.

Olen tässä eri kaupunkien välillä veivatessani vähän muuttanut käsitystäni siitä, millaista elämän tulisi olla. En ymmärrä, mistä koko yhteiskunnalle on syntynyt oletus, että pitää asettua aloilleen ja tehdä samaa työtä päivästä toiseen vähintään 40 vuotta. Sehän kuulostaa aivan kamalalta ja kamalan tylsältä. Toisaalta olen itse niitä tyyppejä, joille hyvätkin muutokset ovat äärimmäisen rankkoja ja raskaita prosesseja, joten ehkä vähän verkkaisempi tahti tämän elämän suhteen voisi olla tarpeen mun kohdallani. Silti aion taistella jämähtämistä vastaan, sillä se ei ainakaan ole sitä, mitä elämältä olen lähtenyt hakemaan.

Juuri nyt kuitenkin lähden hakemaan pientä virkoamista tuolta yläkerran uima-altaalta (tää hotelli on aivan 5/5 aamupalaa myöden) ja yritän samalla toipua univeloistani, jotta jaksaa tänään vielä ajaa kolme tuntia autolla. Oli muuten aivan sairaan kova Antti Tuiskun keikka eilen! Päästiin seuraamaan Anatudea ruoka- ja juomatarjoiluineen aitiosta käsin – kiitos Zadaan ja StarSquadin. Oli ihan huikea ilta!

Mitä tykkäätte kuvissa näkyvästä asusta?

POSTAUSTA KOMMENTOIMALLA OSALLISTUT ARVONTAAN, JONKA PALKINTONA ON 2 x 100€ LAHJAKORTTEJA IHANUUS LINGERIE SHOPIIN. JOKAINEN TOUKOKUUSSA JÄTETTY KOMMENTTI TOIMII ARPALIPUKKEENA ELI MITÄ ENEMMÄN KOMMENTOIT, SEN SUUREMMAT OVAT MAHDOLLISUUTESI VOITTAA. MUISTA KIRJATA KOMMENTOINTILOMAKKEESEEN SÄHKÖPOSTIOSOITTEESI, JOTTA SAAN YHTEYDEN VOITON OSUESSA KOHDALLESI!


Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , | 64 vastausta

HEI HEI TAMMIKUU

Talvi ei yksinkertaisesti sovi mulle. Ei vaan niin mitenkään. Totesin, että olen lokakuusta saakka ollut jatkuvasti enemmän tai vähemmän kipeä – sinkki- ja inkivääriövereistä huolimatta. Viime viikolla sain vielä oikein kunnon kuumetaudin elämääni sulostuttamaan. Sen lisäksi, että olen jatkuvassa flunssassa, meinaa myös jalat ja naama kuivua kokonaan irti. Ei auta, vaikka valelisi koko ruumiinsa öljyllä tai upottaisi rahansa kaikkein kalleimpiin voiteisiin. Olenkin tullut siihen tulokseen, että minua ei ole luotu elämään Suomen talvea, vaan kannattaa ensi vuonna pakata hyvissä ajoin kimpsut ja kampsut rinkkaan, ja suunnata lähemmäksi päiväntasaajaa. (Okei, todellisuudessa se ei ehkä ole ihan lähivuosina mahdollista, mutta toivottavasti vielä jonain päivänä!) 

Tuntuu ikävältä vihata talvea näin raivokkaasti, mutta kyllä se vaan väkisinkin alkaa joka vuosi viimeistään tammikuussa tökkimään. Joka ikinen vuosi yritän suhtautua toisin ja hurrata neljän vuodenajan puolesta, mutta aina viimeistään tammikuussa kulmat menevät kurttuun ja aamukampa vappua (eli kesää) varten on luotuna. Ilokseni voin kuitenkin ilmoittaa, että ollaan jo vahvasti voiton puolella ja kevääseen on enää yksi pikkuruinen kuukausi aikaa! Kyllä tää tästä taas! Ootteko te muut ihan hyvissä väleissä talven ja tammikuun kanssa? Antakaa kaikki vinkit, miten pystytte siihen!

image image

Takki – Zara, Housut – Dr. Denim, Pipo – Def-Shop (saatu), Kengät – Clarks


Avainsanoina | 12 vastausta

MARRASKUUN VIIMEINEN MAANANTAI

FOCUS ON FASHION | Yleinen

Totesin tänään, että sateinen ja synkkä marraskuinen maanantai on ehkä yksi maailman ikävimmistä asioista. Onneksemme sellaisia ei enää tänä vuonna ole edessä, vaan tämä oli viimeinen laatuaan! Täytyy sanoa, että alkaa ihan tosissaan olla rankkaa tämän jatkuvan pimeyden ja kaamoksen keskellä. Oma mielialani on niin sääsidonnainen, että väkisinkin ajautuu alakuloiseksi tähän aikaan vuodesta. Tänään kuitenkin päätin olla väkisin pirteä ja kävin ihan peräti salilla saakka parempaa fiilistä hakemassa. Ja kyllähän se itse asiassa vähän auttoikin! Toinen mikä itseäni usein piristää on keittiössä hääräily ja kaikkien uusien reseptien testailu. (Kolmantena oljenkortenani kokeilin blogin pariin syventymistä ja näyttää toimivan tämäkin.) 

Viikonloppuna tuli muuten napattua ihan vanhat kunnon asukuvat! Löysin Zarasta mielettömän suloisen helmikoristeisen neulemekon, joka istuu niin täydellisesti, että tekisi mieli hakea sama vielä harmaanakin. En kuitenkaan taida sitä tehdä, sillä viime aikoina on tuntunut siltä, että vaatekaapin valikoimaa pitäisi pikemminkin supistaa kuin kasvattaa.

imageimage

Mekko – Zara / Takki – H&M / Kengät – Bershka, Pipo – Zara, Laukku – DKNY

Mitä tykkäätte asusta?


Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina | 12 vastausta