..pomppia tasajalkaa Ruisrockissa ja Flowssa

..pussailla ainakin lehmiä, lampaita ja heppoja

..tehdä vähintään yhden kunnon mökkireissun (mielellään monta)

..ottaa paljon kuvia parhaista hetkistä

..heilua kukkaseppele päässä paljain jaloin bikineissä aina kun mahdollista

..saada soittolistan täyteen biisejä, jotka itkettävät haikeudellaan kesän päätyttyä

..kävellä kotiin auringon noustessa

..käydä veneilemässä sekä soutuveneellä että moottoribotskilla

..kierrellä ympäri ämpäri pitkin Suomea

..toteuttaa hulluja spontaaneja ideoita – niistä syntyy aina ne kaikkein hauskimmat muistot

..viettää kaikki mahdollinen aika ulkona taivasalla – ehkä jopa nukkua ulkona

..muistella talven pakkasia, toppatakkeja ja tyhiä katuja, jotta ymmärrän varmasti ottaa kaiken ilon irti viimeistä pisaraa myöden

Oi kesä, rakastan sua jo nyt ja tiedän, että teet musta taas maailman onnellisimman. Niin on oikeastaan käynyt jo! En haluaisi olla se ihminen, joka elää kesää varten, mutta jotakin kummallista siinä on, että aina kesän alettua sisälläni herää joku, jota ei talvella tavoita yrittämälläkään. Lämpöasteiden kohottua ja luonnon värityttyä silmiini syttyy ihan valtaisa elämänpalo ja yhtäkkiä ymmärrän tasan tarkkaan, mistä koko elämässä on kyse. Voi kunpa olisi näin ihan aina!